*

Lähdesmäki Yrittäjä. Ylittäjä. Yhdistäjä.

Ennen kuin lehdet putoavat puista

Noin sata vuotta sitten elokuun 1914 alussa Saksan keisari Wilhelm II sanoi sotajoukoilleen, että olette kotona jälleen ennen kuin lehdet putoavat puusta. Suursodan mahdollisuuteen hän ei uskonut. Samoin samaa sotaa käyvä Woodrow Wilson uskoi, että kyseinen sota voi lopettaa kaikki sodat. Suursodan hän uskoi olevan lajinsa ensimmäinen ja viimeinen. Kuitenkin Suursota tuli eikä ollut lajinsa viimeinen kuten hyvin tiedämme.

 

Heikki Aittokoski kirjoittaa: ”Hallitus antoi eduskunnalle Afganistan-selonteon perjantaina 4. tammikuuta 2002. Selonteosta keskusteltiin eduskunnan täysistunnossa… ja… ulkoministeri Tuomioja sanoi ’Maan jälleenrakennuksen arvioidaan maksavan seuraavan viiden vuoden aikana yhdeksän miljardia Yhdysvaltain dollaria.’ Arvio meni pahasti alakanttiin. Pelkästään Yhdysvallat on käyttänyt vuoteen 2013 mennessä noin 560 miljardia dollaria Afganistaniin… ”Suomi suunnittelee osallistuvansa Afganistanin jälleenrakennukseen 10 miljoonan euron vuositasolla”, Tuomioja jatkoi… Tutkijaverkosto SaferGloben laskelmien mukaan Suomi on vuoteen 2013 mennessä tukenut Afganistania 460 miljoonalla eurolla.”(Narrien laiva 2013, 198.).

 

Kun toivomme ylittää ymmärtämisemme rajamme, olemme taipuvaisia olemaan ylimielisiä sen suhteen, mitä ihan oikeasti tiedämme ja ymmärrämme. Wilhelm II luutavasti uskoi vilpittömästi siihen, että sota olisi lyhyt, Wilson siihen, että sota olisi viimeinen ja Tuomioja siihen, että Suomen kulut olisivat noin 10 vuodessa noin 100 miljoonaa, ei 460 miljoonaa euroa.

 

Taustalla on inhimillinen kyvyttömyytemme ymmärtää epälineaarisia ja mittakaavattomia tapahtumia sekä taipumuksemme tunneloida ajatuksiamme eli jättää tarkoituksella ja tarkoituksetta asioita huomioimatta. Kuitenkin meillä on myös viettimme olla oikeassa ja sanoa tulevaisuudestamme jotain täsmällistä ja konkreettista, sillä kulttuurissamme ”viisauden merkkinä” on, että on mielipide, vääräkin. Emme arvosta itsessämme ja toisissamme tietämättömyyttä, varovaisuutta ja epävarmuutta satunnaisuuden ja ennustamattomuuden edessä. Arvostamme anekdootteja, malleja, teorioita ja dogmeja, jotka ovat helppoja muistaa ja palauttaa mieleen sekä jotka sisältävät niin vähän merkittävää informaatiota, että niitä voimme soveltaa lähes mihinkä tilanteeseen tahansa. Parhaimmillaan ne ovat hyödyttömiä. Pahimmillaan ne ovat vaarallisia.

 

Vaikka tiedämme, että sata vuotta sitten ennustettu on parhaimmillaankin toteutunut laveasti ja epätäsmällisesti, niin edelleen tahdomme ennustaa tulevaisuuttamme tarkasti ja täsmällisesti. Heikki Aittokoski jatkaa tukeutumalla ”Yhdysvaltain entisen puolustusministerin Donald Rumsfeldin käsittämättömän ymmärrettävään lausuntoon: ’On tunnettuja tunnettuja; asioita, jotka tiedämme tietävämme. On tunnettuja tuntemattomia; tarkoittaen asioita, joista tiedämme, ettemme niitä tiedä. Mutta on myös tuntemattomia tuntemattomia – asioita, joista emme tiedä, ettemme niitä tiedä.’ Rumsfeld puhui helmikuussa 2002, ja hän viittasi Irakiin, jonne Yhdysvallat vuotta myöhemmin hyökkäsi.” (Narrien laiva 2013, 182-183.).

 

Omasta kokemuksestamme käsin virheenämme on, että uskomme, että tunnettuja tuntemattomia on vähemmän kuin tunnettuja tunnettuja. Lisäksi tuntemattomat tuntemattomat ovat meille liian abstrakteja; emme tiedä, mitä emme tiedä siitä, mitä emme tiedä. Matemaatikko Michael Berryn mukaan biljardipallon liikkeestä seuraavan 56. törmäyksen laskemiseksi meidän on huomioitava oletuksissamme maailmankaikkeutemme jokainen hiukkanen, sillä jokaisella niistä on merkittävä vaikutus tulokseen. Kun tähän lisätään meidän ihmisten vapaa tahto, laskutoimituksemme monimutkaistuu entisestään.

 

Vaikka tahtoisimmekin käyttää ”tietoamme” terapianamme, jotta voisimme luoda varmuudenkokemusta elämäämme, niin meidän on hyvä muistaa, että helpotamme vain omaa oloamme, emme muuta todellisuuttamme.

 

Wilhelm II varmasti halusi lievittää sotilaidensa kuolemanpelkoa ennen taistelua lupaamalla pikaista paluuta, Wilson varmasti halusi uskoa ihmisen kykyyn elää ihmisiksi sekä Tuomioja varmasti halusi uskoa operaation helppouteen. Kaikki kuitenkin unohtivat, että kyseessä olivat elävät ihmiset ja heidän käyttäytymisensä epälineaarisessa ja mittakaavattomassa maailmassamme, eivät biljardipallot laskettavissamme olevassamme lineaarisessa ja mittakaavallisessa pelissämme.

 

Itse ajattelin yrittää pitää tämän mielessäni kun kuuntelen ”asiantuntijoiden” arvioita, selityksiä ja näkemyksiä esimerkiksi Ukrainan kriisin etenemisestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Hyvä kirjoitus aiheesta tietäminen, ja "tietäminen". Mutta, tuntematon todellisuus puskee livenä päälle kuin raivo härkä, aina ja yllättää tietämättömät >>> http://www.dailymail.co.uk/news/article-2674736/IS...

Käyttäjän VilleLhdesmki kuva
Ville Lähdesmäki

Kiitos Jari palautteestasi! Olet oikeassa!

Toimituksen poiminnat